Helmikuu 2014 lähipäivät

20. - 21-2-2014 

Muovikorjaus 3M

Opiskelun viimeiset lähipäivät. Näiden jälkeen vielä tutkintotilaisuudet ja paperit kouraan!

Viimeisenä aiheena tarjoiltaisiin muovikorjausta, vetäjänä 3M:n Jari Salovuori, joten varmasti ammattitaitoista opetusta luvassa.
Torstaiaamu alkoi lyhyen ytimekkäällä teorialla, joka valmisteli meitä tulevaan koitokseen.

Teoriasta:

- -60-luvulla autoissa oli 5% muoviosia
- -70-luvulla 10% autojen osista valmistettu muovista
- Nykypäivänä jopa 25% autojen osista on muovia

- Muovit jaetaan pääasiassa kahteen ryhmään;

• Termoplastiset muovit (PP,PP7EPDM,PE,ABS,PC); Kestomuovit, voidaan muotoilla/sulattaa lämmöllä, kierrätettävissä, sulaa hiottaessa, hionta P180:llä (saattaa nousta "karvat pystyyn", jos hioo karheammalla)
• Kertamuovit (Polyester, SMC,BMC); Pysyvästi muotoillut valmistettaessa, ei voi muotoilla/sulattaa lämmön avulla, hiottavissa P80:llä

- Tunniste:
           >Perusaine - Lisäaineen tyyppi - Lisäaineen määrä<
- Älä korjaa ajoneuvon turvallisuuteen vaikkuttavia osia esim. turvatyynyn osat, paisuntasäiliö
 -Liimoja on epoksi- ja uretaaniliimat, joista jälkimmäinen on ns. pikaliima. (Jos se ei ole täysin kuivunut, aiheuttaa lämpö "kuplimisreaktion")
- Puskureiden valmistuksessa käytetään muottia, jonka pintaan laitetaan irroitusainetta, jotta puskurin saa muotista irti. Samaan muottiin vaihdetaan joka viidennen puskurin jälkeen irroitusaine, 1.:een puskuriin jää eniten ainetta, 5.:een vähiten. Tästä johtuen 1.:n puskurin työstö on vaativampi kuin 5.:n
- Maantiesuola irtoaa parhaiten saippuapesuaineella. Tämän jälkeen osat kannattaa puhdistaa vielä liuotinpesuaineella

Ja sitten itseasiaan:

Villen kanssa päästiin ainoina ammattitutkintolaisina asiakastyön kimppuun, kun perustutkintolaiset sai harjoitustyöt hyllystä. Työkohteenamme oli Volkswagen Passatin etupuskuri, joka oli törmäyksen vaikutuksesta haljennut. Meidän vielä istuessa teoriassa, ykkösluokkalaiset olivat pesseet auton meille valmiiksi. :) 

Auto ajettiin nosturipaikalle, jossa se saatiin nostettua hieman mukavammalle työstökorkeudelle. Hetken aikaa siinä mietittiin, että miten päästään helpoiten puskurin takapuolelle tekemään paikkauksia, sillä puskuria ei irroitettu autosta työstön ajaksi. Päädyimme lopulta irroittamaan yhen etusäleiköistä.

 

Halkeamien päihin porattiin reiät, jotka estävät niiden jatkumista, sekä poistavat mahdollista jännitystä puskurista. 

 

Halkeaman reunat viistetään loiviksi, jolloin liima saa riittävästi tartuntapinta-alaa.

Taustalapun tarrapinnan suojamuovit ja tartunta-aine

Puskurin sisäpuoli puhdistettiin huolellisesti, sinne laitettiin eräänlaisella tyynyllä tartunta-ainetta, (tarkoitus on parantaa taustalapun tartuntaa), annettiin sen vaikuttaa viisi minuuttia ja sitten  liimattiin taustalappu (MUISTA mitoittaa huolellisesti; pitää tulla 1,5cm yli halkeaman reunojen, jotta on tukeva).

Olemattoman näköyhteyden vuoksi otimme kuvan puskurin takapuolelta

Koska emme nähneet puskurin takapuolelle, jouduimme käsikopelolla laittamaan taustalaput paikoilleen. Leikkasimme niitä ensin vähän pienempiin osiin, jotta ne on helpompi ujuttaa paikoilleen. Muotoilimme palasia jo valmiiksi vähän muotoonsa. Varmistaaksemme, että palaset ovat huolellisesti kiinni, otimme siis valokuvan sisäpuolelta.

Halkeamakohdan ympäriltä hiottiin kaikki maalit pois P180 hiomapaperilla (täten varmistetaan liimalle paras mahdollinen tarttumapinta). Ennen liiman levitystä vauriokohtaan suihkittiin spraypurkista muovitartunta-ainetta, jonka annettiin vaikuttaa 10 minuuttia. Sitten liimaus, tasoitus ja 20 minuutin kuivumisaika.
Liiman kuivuessa etsimme auton maalipinnan värikoodia, joka löytyi huoltokirjasta.

Kohta kolme, LC9X

Haimme värikartastosta värimalliläpyskät, sävyvaihtoehtoja oli neljä kappaletta. Oikean vaihtoehdon löytymiseksi jouduimme kiillottamaan hieman maalipintaa, sillä se oli täynnä pieniä naarmuja. Päädyimme kuitenkin seuraavaan vaihtoehtoon;

Liiman pursotus..

..ja hionta

Kun halkeama oli saatu täytettyä liimalla, aloitettiin pohjustetyöt polyesterikitillä.

Kitin hionta P180 hiomapaperilla

Korjattu alue hiottiin vielä P240 ja P320 hiomapapereilla, aina hieman edellisen karkeuden hiomanaarmujen ylitse. Ympäriltä karhennettiin vielä punaisella karhunkielellä.

Puhdistimme maalattavan pinnan liuotinohenteisella rasvanpoistoaineella ja suojasimme auton sekä välttääksemme roskia, kävimme pinnan lävitse tahmaliinalla. Ennen maalausta levitimme vielä muovitartunta-ainetta kohtiin, joissa muovia oli näkyvissä, annoimme vaikuttaa noin 10 minuuttia, jona aikana sekoitimme hiomamaalin.

Muovitartunta-aine

Ensimmäisen hiomamaaliruiskutuskerroksen jälkeen

Pinnan mattaannuttua ruiskutettiin vielä toinen kerros, pestiin ruisku huolellisesti, poistettiin vähän suojia ja lähdettiin kotiin. Maalipinta jäi yön yli kuivumaan.


Perjantaina homma jatkui:
Hiomavärin hionta P800:lla ja harmaalla karhunkielellä. Auto kammioon, nosturille sovittelu, suojaus, putsaus (liukkari- ja vesirasvanpoistolla) ja värit pintaan.

Ville tahmaliinan kanssa..

..ja vesimassaa häivyttelemässä

Lakkahäivyttelyt

Suojien irroittelua

Mestareiden piti tulla seurailemaan meidän toimintaa, mutta ne haahuili jossain omissa maailmoissaan, niin oltiin keritty hommat hoitaa, kun ne vasta tuli kameroineen pyörimään ympärille.
Oikein onnistuneet lähipäivät muutoin!

Joulukuun lähipäivät!

12.-13.12.2013

Kyseisillä lähipäivillä kävimme lävitse ajoneuvomaalausta DuPont-värilinjaston mukaisesti.
Ensiksi teimme perinteisen kappaleen ylimaalaus- ja lakkausharjoituksen. Villen kanssa saatiin auton ovi työkohteeksemme. Hioimme oven, putsasimme ja maalasimme.
Seuraavana päivänä tehtiinkin häivytysharjoituksia samaisiin osiin samaan tapaan kuin aiemmillakin lähipäivillä.
Hommat hoituivat rivakasti ja suuremmitta murheitta.
Pienen palauteosion jälkeen kirmattiinkin jo viikonlopun viettoon.

Näin lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa, ensi kerralla ollaankin muovikorjauksen parissa =)

Marraskuun lähipäivät

14.11-15.11.2013

Ajoneuvomaalaus jatkuu..
Tutustuttiin lähemmin Standox-maalausmenetelmään, kävimme siis läpi vesivärilinjan, Standobluen, asioita. Pienissä ryhmissä etsimme tietoa kyseisen maalin käytöstä;

Hiomavärin hionta:
- P400-P500 epäkeskohiomakoneella
- P800 vesissä

Puhdistus:
- Liuotin- ja vesipohjainen rasvanpoisto

Seossuhde:
- Tavalliset sävyt 10% viscosity adjuster
- Tehoste sävyt 20% viscosity adjuster
- Sisätilat/moottoritila 10% kovettaja
- Monivärimaalaukset/3-kerros sävyt 5% kovettaja

Ruisku:
- 1,2mm - 1,3mm
- Ruiskutuspaine 0,7 bar.

Ruiskutus:
- 1 märkä + kontrolli
- Loppuhaihdutus kunnes matta
- Kalvon paksuus 10-25 mikroonia

Jatkopinnoitus:
- Standocryl VOC kirkaslakka

Työvälineiden puhdistus:
- Cleaning Thinner

Parasta ennen:
- 24h sisällä adjusterin lisäyksen jälkeen

Teoreettinen riittävyys:
- 10-15m2/l (15 mikroonin kuivakalvon paksuudella)


Teorian jälkeen aloitimme hallin puolella harjoitustyöt, joihin Jari kävi viiltelemässä naarmuja, jotta pääsisimme tekemään häivytysmaalauksia. Ensimmäisenä putsaus ja värisävyn määritys.

VAURIOKOHDAT HIOTTIIN P240 JA P320 HIOMAPAPEREILLA, NIIN ETTEI NAARMUT ENÄÄ TUNTUNEET.EI TARVINNUT KITATA.

HIOMAVÄRIALUEEN RAJAILUA

JA SUOJAUSTA

HIOMAVÄRIN RUISKUTUS

HIOMAVÄRIN RAJAT HIOTTIIN EPÄTASAISIKSI, JOTTEI RAJA JÄISI PAISTAMAAN PINTAMAALIN LÄPI

 Hiomaväri "oikaisuhiottiin" ensin P320 hiomapaperilla, jonka jälkeen ns. satasen säännöllä jatkettiin P400, P500, P600 ja lopuksi P800 hiomapaperilla. Jokaisella karkeudella hiottiin aina vähän yli edellisen hiomakarkeuden rajan, jotta ei jäisi hiomanaarmuja (olipas järkevästi selitetty). Lopuksi siis osa oli kokonaan hiottu P800 hiomapaperilla ja harmaalla karhunkielellä.

Pölyn poisto, kammioon, rasvanpoistot ja sävyä sekoittamaan, juuri ennen maalausta vielä tahmaliinakäsittely. Toisessa ruiskussa Color Blend, jota levitettiin yksi märkä kerros kämmenen leveydelle pohjamaalialueen vierelle. Ja toisesta ruiskusta heti perään märkä kerros + kontrollikerros vesiväriä häivytettävälle alueelle. Blenderiä käytetään, jotta metallikiteet asettuvat oikeaan asentoon häivytysalueen rajalle, jolloinka lopputuloksesta tulee tasaisen sävyinen. Vesivärin mattaannuttua ruiskutettiin lakkaa 1,5 kerrosta. Ja voilà, valmis!

HÄIVYTYS JA LAKKAUS

Lokakuun lähipäivät!

31.10-1.1.2013

Aiheena ajoneuvomaalaus, kouluttajana automaalarimestari Jani Kuvaja

Ensin saatiin pieni presentaatio sikkensin aineista, tarkemmin ehkä pohjustustuotteista, jonka jälkeen hallin puolelle kokeilemaan käytäntöö.  Hienon ytimekkäästi Jani veti teoriat, fiksumpi opiskelija olis ehkä tehny muistiinpanoja, kun eihän tässä nyt reilun parin viikon jälkeen muista enää mitä kaikkee sitä höpistiin. Mutta ehkä ne asiat kumpuaa jostain mielen syövereistä tilanteen tullen. Pääpiirteittäin kai käsiteltiin pohjustusaineita, miksi niitä ylipäänsä käytetään, ja  tietysti oikeaoppisesta käytöstä puhuttiin.
 

HARJOITUSKONEPELTI, JOSTA HIOTTIIN VAURIOKOHDAT JA NIITÄ YMPÄRÖIVÄT ALUEET KÄMMENEN LEVEYDELTÄ PELLILLE

VAURIOT KITATTIIN TARPEEKSI LAAJALTA ALUEELTA.

Testattiin miten käy, jos kittaa ns. kireitä kerroksia päällekkäin, ja jos kittaa paksun kerroksen; Paksu kitti -kakku jäi huokoiseksi, kun taas kireät kerrokset täyttivät lommokohdat tasaisesti

OSAT RUISKUTETTIIN MÄRKÄÄ-MÄRÄLLE HIOMAMAALILLA

"Nassikan" mattaannuttua pääsimme pintamaalauksen pariin. Puolet osista maalattiin Sikkensin vesivärillä ja puolet Standoxin vesivärillä. Samalla testasimme, että kumpi on nopeampi työstää. Sikkensiä vedettiin monta kerrosta ja kerrosten välissä maalia puhalleltiin kuivaksi. Standoxia vedettiin yksi märkä kerros, jonka päälle heti ohuempi ns. kontrollikerros, jonka jälkeen sen annettiin kuivua mataksi. Ajallisesti maalit olivat lähes yhtä nopeita työstää. (Ajathan siis kirjattiin oikein paperillekin, mutta kukapa niitä nyt olis tajunnu ottaa itelleen ylös.) Lopuksi osat vielä lakattiin Sikkensin lakalla.
Hyvät fiilikset jäi lähipäivistä ja toivottavasti vähän jtn tietookin uppos päähän. =)

Syyskuun lähipäivät!

17.-18.9.2013

Hei vaan taas!

Tällä kertaa päästiinkin suunnittelemaan tulevia tutkintotilaisuuksia. Jokunen hetki siinä menikin, että saatiin jonkinmoinen tolkku siihen suunnitelman täyttämiseen, mutta kyllähän siitä selvittiin kunniallisesti.

Tämän lisäksi pääsimme tutustumaan hieman erikoismaalaukseen kynäruiskujen ja pinstripingin avulla. Aamusta askarreltiin jokaiselle omat sabloonat kynäruiskuiluja varten, jotta saataisiin harjoitella true flamesien tekoa. Jari näytti vähän ensin mallia, että kuinka se kannattaa aloittaa. Samalla myös kävimme hieman läpi kynäruiskujen huoltoa yms..

Porukka jaettiin kahtia, toiset meni Jarin mukaan tekemään niitä liekkejä ja toiset ykkösluokkalaisen aikkarin, Johnnyn, mukaan, joka, ainakin meihin muihin verrattuna, on pinstriping guru! Opeteltiin pensseleiden huolto/puhdistus ja ensimmäisenä harjoituksena tehtiin suoria (tai ainakin omassa tapauksessa ei niin suoria) viivoja. Viivojen jälkeen alkokin sitten luovuus oikein kukoistaa porukassa (tai sitten syynä oli ilmassa leijaileva ohenteen katku), koska saatiin sitä jotain kotiin viemisiäkin aikaiseksi.

Kannattaa käydä tsekkaamassa Johnnyn blogia -> Johnny´s Paintings

EI TÄLLÄ TAIDETEOKSELLA VIELÄ MILJOONIA TIENATTAIS :D

Lähipäivät elokuulta

Heissan!

Jäi noi elokuun lähipäivät välistä pienehkön nilkan murtuman vuoksi, ja luonnollisesti sillon olis käsitelty sellasta asiaa, josta olisin mielelläni oppinu enemmän, eli jauhemaalausta. Onhan kyseistä maalausta päässyt kokeilemaan useampaankin otteeseen, mutta olis se kivempi opettaa oppilaille, niin että on varma asioista eikä puhuis ihan humpuukia :D

No joka tapauksessa, etätehtäviks oli viimeks annettu seuraavaa:

1. Kerro blogissasi omin sanoin miten jauhemaalaus suoritetaan; Luettele eri työvaiheet pohjasta pintaan.(myös esikäsittelytyöt)

Ensin maalattava kappale puhdistetaan. Koululla on pienille osille tarkoitettu pesuri, jossa vaikuttavana aineena toimii lipeä. (Pesuympyrä: Pesutulokseen vaikuttavat tekijät ovat aika, lämpö, liike sekä pesuaine).
Mikäli osa on liian iso pesuriin, tulee se puhdistaa mekaanisesti ja puhdistaa rasvanpoistoaineella. Tämän jälkeen osa suihkupuhdistetaan riippuen sen valmistusmateriaalista joko alumiinioksidipuhaltimella (pehmeämmät metallit) tai "singossa" (vahvemmat metallit) , jossa puhallusmateriaalina on teräskuulia. Suihkupuhdistuksen jälkeen osa kannattaa puhaltaa paineilmalla, sillä varsinkin pieniin kolosiin saattaa jäädä puhallusmateriaalia, joka saattaa tuottaa ongelmia myöhemmissä vaiheissa. (Roskia maalipinnassa, maalin tartuntakyky)
Seuraavaksi osa ripustetaan maalaustelineeseen ja laitetaan uuniin esilämmitykseen (varsinkin sellaiset osat, joissa on paljon kulmia tai reikiä, vaativat esilämmityksen, jotta jauhe tarttuu helpommin joka kohtaan), 5-15 minuuttia osan koosta riippuen.Oikean jauheen valintaan vaikuttaa osan lopullinen sijoituspaikka, onko se sisällä vai ulkona. (Epoksijauhe on edullista, sillä on erinomainen mekaaninen ja kemikaalien kestävyys, mutta se liituuntuu helposti joutuessaan kosketuksiin UV-säteilyn kanssa, jolloinka se on tarkoitettu sisätiloihin. Polyesteri on epoksia kalliimpi, mutta sen mekaaninen ja kemikaalien kestävyys ovat lähes epoksin luokkaa. Se ei liituunnu ulkona, jolloinka se soveltuu sinne loistavasti. Epoksipolyesteri on yleisin jauhemaalityyppi Suomessa. Se on nimensäkin mukaisesti epoksi- ja polyesterimaalien sekoitus, jossa on molempien jauhetyyppien ominaisuuksia.)

Maalaus tapahtuu joko sähköstaattisella tai kitkaruiskulla maadoitetulle alustalle. Maalattu osa siirretään polttouuniin, jossa jauhemaalikerros ensin sulaa 150-200 °C:n lämpötilassa. Osaa uunitetaan 15-20 minuuttia. Sulamista seuraa välitön verkkoutuminen, jolloin muodostuu kestävä jauhemaalikalvo kemiallisen reaktion kautta. Jäähdyttyään kappale on käyttövalmis.

 

2. Edellisen tehtävän lisäksi pohdi jauhemaalauksen ja ruiskumaalauksen eroja; Mitä hyviä ja huonoja puolia menetelmissä on, missä vaiheessa kannattaa harkita eri menetelmää?

Jauhemaalaus on ruiskumaalaukseen verrattuna ympäristöystävällinen valinta, sillä siitä ei aiheudu VOC-päästöjä liuotteettomuutensa vuoksi. Hukkajauhe voidaan ottaa talteen ja kierrättää, jolloin hyötyaste on korkea. Se on taloudellista; Työstö on helppoa ja nopeampaa, koska ei tarvita pitkiä kuivumisaikoja. Ei liuotin huuruja, jolloinka se on työturvallisempaa. Oikean jauhetyypin valinta mahdollistaa osille hyvän mekaanisen ja kemikaalien kestävyyden. Kestävyys saavutetaan heti kun kappale on jäähtynyt ja ne voidaan pakata heti jäähtymisen jälkeen. Laitteita ei tarvitse pestä käytön jälkeen. Maali voidaan jättää laitteen sisään ja maalaus aloittaa uudestaan helposti.

Jauhemaalauksen huonoja puolia ovat, että jauheita ei voi ostaa pieniä määriä ja etenkin erikoiset sävyt ovat kalliita. Voidaan pinnoittaa vain sähköäjohtavia osia. Suurilla tuotantolinjoilla värinvaihto on suuritöinen operaatio. Suurien osien pinnoitukseen tarvitaan paljon tilaa ja jauheen sulaminen vaatii tehokkaan uunin, jonka energian kulutus on suuri. Ruiskumaalaukseen verrattuna jauheilla ei saada yhtä tasaisia ja kiiltäviä pintoja, eikä korjausmaalauksetkaan välttämättä onnistu ilman, että puhaltaa kappaleen uudelleen paljaalle metallille.

Tästähän voi sitten jokainen itsekseen pohdiskella, että kumpi on kannattavampi menetelmä maalattavasta osasta riippuen. =)

 

Kesäkuun lähipäivät!

 Hiljainen tieto:
Päivän aiheesta meille kävi luennoimassa Ammattiopisto Tavastian lehtori Minna Ylieskola. 

Mitä se on?
- Henkilökohtaista
- Tiedostamatonta
- Liittyy johonkin alaan
- Ihmiseltä - ihmiselle
- Perusteluja päätöksen tekoon
- Tiedon ja taidon siirtoa

Olomuotoja:
- Mielikuvia 
- Intuitiot
- Aistien kautta, tuntutieto
- Eleet
- Kuvat, symbolit
- Kuvakieli
- Näyttäminen

Ryhmäpohdintaa
Pieniä tekemistä auttavia toimintoja, joita ei itse välttämättä edes huomaa.  1. Mieti omassa tekemisessäsi jokin ym. lauseeseen liittyvä toiminto omasta tekemisestäsi.
 Opetustapa: Neuvoessani oppilaita hallityöskentelyssä, käytän usein huomaamattani eleitä esim. puhun ns. käsilläni sekä käytän äänitehosteita. Joskus täytyy myös havainnollistaa piirtämällä asioita tai näyttää, kuinka jotakin työkalua käytetään. Joskus täytyy vain luottaa aisteihinsa: tuntoaistiin pohjatöissä, kuuloaistiin ruiskun toimivuuden suhteen tai pelkästään näköaistiin, jos muuta vaihtoehtoa ei ole esim. vastamaalatun pinnan tarkkailussa. 

2. Videoidaan toistemme ruiskutustapoja, etsitään niistä hiljaista tietoa- katsotaan yhdessä videot ja mietitään millaisia erilaisia tapoja löytyy Kyseinen tehtävä suoritettiin, mutta kukaan ei tainnut tehdä muistiinpanoja. Tässä kohtaa mestariopiskelijat toimivat ns. arvovaltaisena raatina ja antoivat palautetta meille oppipojille videoklippien perusteella. Vaikka tilanne olikin jännittävä, pidin sitä hyvinkin opettavaisena, kun konkarit jakoivat suurta tietämystään. Hiljainen tieto pääsi tässä kohtaa hyvinkin esille, kun mestareilta tuli kommentteja, kuinka työskentelyä kannattaa muuttaa, jotta se helpottuu ja että lopputuloksesta tulee parempi. Esim. niinkin yksinkertainen asia kuin maalin kaataminen alkuperäisestä purkistaan vaa'alla olevaan purkkiin oikeassa kulmassa, ettei maalit ole pitkin pöytiä.  3. Mieti missä ja miten hiljaista tietoa voidaan vaihtaa tai löytää?Innokas joukkomme listasi seuraavanlaisia asioita: - Illanistujaiset-> ihmiset ovat rentoutuneempia, joten myös kriittisistä asioista voidaan keskustella. Rennompi tapa käsitellä asioita, ei välttämättä tarvitse olla niin "ammattilainen"
- Uudet saman alan kontaktit -> Verkostoituminen, tiedon vaihtaminen
- Koulutukset
- Tutustumiskäynnit, asiakasvierailut
- Ammattitaitoiset tuote-edustajat, jotka tietävät mistä puhuvat
- Yhteiset kahvi- ja ruokailuhetket
- Tiimityöskentely   4. Miten hiljaista tietoa voi käyttää kilpailuetuna yrityksessä?Kustannustehokkuus-> luodut kontaktit, ongelmatilanteissa voi konsultoida omaa verkostoaan  5. Miten voi hyödyntää hiljaisen tiedon käyttöä omassa työssäsi? Miten kehität päivittäisiä rutiinejasi?- Kokoaikanen miettiminen, oman työn parantaminen. Osaa kyseenalaistaa omaa tekemistään. Ottaa oppia omista virheistään sekä onnistumisistaan. Kysyy, jos ei tiedä.  6. Miten hiljainen tieto vaikuttaa laatuun ja kustannuksiin? Hiljainen tieto vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Joskus kannattaa suhtautua kuulemaansa myös kriittisesti, eikä kulkea kuin pässi narussa. Testaamalla tuotteita välttyy monilta harmeilta ja kustannuksilta.  7. Hiljaisen tiedon olomuotoja; Miten hiljaisen tiedon lähteitä voidaan jaotella?Kuultu, koettu, nähty, tunnettu Työ tekijäänsä opettaaTekemällä oppii  
1. Kirjoita blogiisi pieni tiivistelmä, miten opintosi ovat sujuneet tähän asti?
Aika paljon ollaan kerrattu jo entuudestaan tuttua asiaa, tosin ollaan ehkä sukellettu vähän syvemmälle kuin perustutkinnon aikana. Opiskelutovereiden ohjaaminen on sujunut melkoisen rutiininomaisesti, ehkä jopa hieman huolettomammin kuin nuorisoasteen ohjaaminen. Johtunee siitä, ettei tarvitse esittää korkean auktoriteetin virkaa. Tuotteiden testailu pienessä ryhmässä on ollut opettavaista, ja muutkin ryhmätyöt ovat sujuneet porukan kanssa mukavasti, välillä jopa hieman levottomissakin merkeissä. Saattaa olla, että tulee napattua tuo "johtajan"/puhemiehen rooli melkoisen usein. Vaikka koulutukseni tarkoituksena on parantaa ohjaustaitojani, arvostan kädentaitoja silti enemmän, koska työnsä osaava ohjaaja on parempi.